sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Kohti uutta projektia

Note: Mainittakoon, että tässä postauksessa oleva teksti on kirjoitettu noin viikko ennen julkaisua. Teksti vain jäi lojumaan luonnos-osioon.

Jamit on ohi ja niiden tulokset ovat selvillä. Jälleen kerran osoittautui todeksi hashtag #KajaaniAlwaysWins kun kolmen suomalaisen tähdittämä tiimi nousi voittajaksi. Allekirjoittanut oli kakkoseksi tulleessa tiimissä joten jätän tarkemman jamiraportoinnin kirkkaimman mitalin saaneille.

Tästä eteenpäin tehdäänkin sitten oikeampaa projektia. Perinteisesti Tridentissä on peliprojekteissa ohjelmoijia kahdesta viiteen ja jos artisteja kiinnostaa niin saa osallistua projektiin. Nyt jostain kumman syystä vaihto-opiskelijat jaettiin seuraavanlaisiin projektiryhmiin:

VR Game ( HTC Vivelle joka hankittiin kouluun sen jälkeen kun Marko ja Teemu vähän esittelivät Nemesis Perspectiveä ):
1x Producer ( Marko )
5x Programmer
7x Artist ( Teemu & Antto, joskin Teemulla aika kulunee pitkälti tulkkaamisessa ja yleisessä johtotoiminnassa Markon kaverina )

Unreal Engine Game:
1x Team Lead / Artist ( Veli-Matti )
6x Programmer ( Aleksi & Jussi-Pekka, jotka tiimi nimesi pääkoodareiksi jotka tekevät melkeinpä kaiken )
6x Artist

Tiimikoot siis ovat yli tuplat verrattuna siihen mitä koulussa on perinteisesti harrastettu. Kielimuuri tulee varmasti hankaloittamaan projekteja entisestään mutta toisaalta tässä on loistava tilaisuus kehittyä ainakin tiimin vetämisessä. Peliprojektia työstetään neljänä päivänä viikossa.

Muutamia lainauksia tiimien ensikohtaamisista:

  • "Mulle on se ja sama mitä tehdään mutta suutun jos joudun tekemään mieshahmoja rintavien naishahmojen sijaan." - Japanilainen miesartisti Unreal tiimissä
  • "Kyllä nää japanilaiset Slackiä alkaa ymmärtää vaikkei sitä ookkaan japaniksi." - Japanilainen ulkomailla vaihdossa ollut VR-tiimin ohjelmoija

tiistai 11. lokakuuta 2016

Soraääniä ja riitasointuja

Perjantain kunniaksi päätimme Markon, Jussi-Pekan ja Veli-Matin kanssa lähteä katsastamaan paikallinen karaokekulttuuri. Lähdimme etsimään sopivaa paikka Imaikesta, jossa olimme aiempina päivinä pyöriessämme huomanneet useita karaokepaikkoja. Imaikessa metrosta noustessamme huomasimme että asemarakennuksen yläkerrastakin löytyi karaokepaikka Manekineko. Ovenpielessä oleva mikrofonia pitelevä Maneki-neko vakuutti meidät välittömästi paikan laadusta, joten päätimme lopettaa etsinnän siihen ja menimme sisälle.

Sisällä homma menikin taas perinteiseksi sompailuksi kun törmäsimme kielimuuriin. Hinnaston selvittelyssä (miten kauan 2500 jenin hinnalla saa hoilata, kuuluuko juomat hintaan, maksavatko kaikki hinnan vai onko myös ryhmäpaketteja), ja muussa häslingissä (kahdesta kassaneidistä kumpikaan ei puhunut sanaakaan englantia, vähintään yhdellä ryhmästä tuli ilmeisesti olla kanta-asiakaskortti, jonka Jussi-Pekka urheasti otti nimiinsä) kesti sen verran kauan, että meidän huvittuneisuutemme alkoi tarttua ympärillä hääräävään henkilökuntaankin. Kun paikalle viimein saapui englannintaitoinen henkilökunnan jäsen ja koko selvittely aloitettiin alusta, nauroimme jo koko porukka sekoilulle. Vahva alku.

Maksettuamme hinnan (noin 2500 jeniä/2h, juomat sisältyivät hintaan), siirryimme omaan karaokekoppiimme.
Mainoskuva, mutta melko lailla tällaisia huoneet olivat
Huone oli melko moderni ja tarpeeksi tilava neljälle hengelle. Biisit valittiin tabletilla älyttömän laajasta valikoimasta japanilaisia ja länsimaisia lauluja. Huvittavasti  vaikutti siltä, että osassa länsimaisista kappaleista oli otettu japaniksi käännetyt sanat ja siitä käännetty taas englanniksi, mistä johtuen sanojen sekaan oli päätynyt muutamia kukkasia.

Hintaan kuului niin paljon juomaa kuin kahdessa tunnissa ehtii juoda. Paikallisista en osaa sanoa, mutta 2500 jenin (noin 22€ ) hintaan suomalainen pääsee kahdessa tunnissa helposti omilleen. Perus oluttuopin lisäksi tarjolla oli umeshuashōchū-viinasta ja jo aiemmin maistelemistamme  ume-hedelmistä valmistettua makeaa likööriä. Toisin kuin umeboshille, umeshulle annan täydet viisi kultaista kajakkia.
Manekinekon Maneki-neko
Illan aikana hoilasimme kaikkea japanilaisen iskelmästä kasarianimetunnarien kautta death metaliin. Mahtui väliin myös Markon komea korealainen freestyle rap-esitys. Kaksituntisemme päätimme tyylillä Judas Priestin Painkiller-yhteislauluun. Kokonaisuutena annan Manekinekolle kaksi ja puoli puista ja ihan mukavaa kajakkia, äärimmäisen positiivinen kokemus.

Karaoken jälkeen tunsimme vielä tarvetta pieneen huvitteluun, joten menimme läheltä löytyvään monikerroksiseen pelihalliin.


Siellä mätkimme aikamme erinäisiä moninpelattavia pelejä. Pelasin Veli-Matin kanssa paikallista Guitar Hero-kloonia, jossa otin myös komeasti turpaan (napeissa oli värit väärinpäin, uskokaa ny!). Pelasimme myös Taiko: Drum Masteria, kaksinpelattavaa rumpurytmipeliä. Rytmissä en pysynyt ollenkaan mutta älyttömän hauskaa oli. Viisi tähteä ja kajakkimerkki, näitä saisi tuoda Suomeenkin.



Arcadeseikkailun jälkeen päätimme etsiä vielä syötävää ennen kotiinpaluuta. Sattuneesta syystä (kello yli puolenyön), ravintolan löytäminen osoittautui hankalaksi. Aikamme seilattuamme satuimme yhä auki olevan ravintolan eteen. Ruokalistoissa ei ollut kuvia eikä sanaakaan englantia, joten tilasimme summanmutikassa eri annokset jokaiselle. Hetken päästä eteemme tuotiin pieni grilli ja erilaisia kala- ja liha-annoksia.


Mikäpä sen mukavampaa kuin päättää loistava ilta pieneen grillaukseen. Joku ilta otetaan uudestaan.

tiistai 4. lokakuuta 2016

"Täällä on tilanne päällä"

Varoitus: Tämä postaus sisältää kuvamateriaalia joka saattaa järkyttää haja-asutusalueiden Pokemon Go -pelaajia.

Nagoyassa kun kiertelee Pokemoneja metsästämässä niin aina välillä ilmestyy jotain harvinaisempaa. Tälläisissä tilanteissa todetaan muulle porukalle, että nyt on tilanne päällä.

Tilannetta etsimässä.

Vaatimattomampi tilanne.

Merkittävämpi tilanne pienellä CP:llä.

Muinainen tilanne naapuripuistossa.

Ruohotyypin tilanne yllätti kouluaamuna matkalla metrolle.

Illan tilanne asuntolan oviaukolla.

Merkittävä tilanne 15 kilometrin kävelylenkillä. Allekirjoittaneen viides Snorlax.

Pääpalkintotilanne selvitetty. Veli-Matille purjoankka oli jo kolmas. Sittemmin ankkamestari on napannut niitä lisää.
Mainittakoon vielä, että viime päivinä purjoankkojen määrä on ollut kasvussa. Tilanteita on tullut niin iltamyöhällä juoksulenkiltä palatessa kuin myös aamulla metrosta poistuttaessa. Purjoankkoja löytyy henkilöstä riippuen tällä hetkellä kahdesta viiteen.